Polvivammat

Varaa aika vastaanotolleni

Suunnitellaan sinulle parhaiten soveltuva hoito.

Eturistisidevamma (ACL)

Eturistisiteen (ACL) vaurio hyvin yleinen polvivamma, joka tyypillisimmin esiintyy nopeatempoisen urheilun jarrutus- tai suunnanmuutostilanteessa. Polvessa voi tuntua muljahdus tai siitä voi kuulua napsahtava ääni. Polvi yleensä kipeytyy ja turpoaa selvästi heti tapaturman jälkeen, mutta voi joskus olla salakavalan vähäoireinenkin. Vaikka kokeneissa käsissä eturistisiteen kliinisesti testit ortopedin vastaanotolla (Lachman ja Pivot Shift) antavat yleensä viitteen ACL-vammasta, niin on magneettitutkimus (MRI) aina tarpeen. ACL-vammaan liittyy liitännäisvammoja, esimerkiksi joka toisella esiintyy nivelkierukan repeämä. Lisäksi esiintyy muita nivelsidevammoja, rustovaurioita, murtumia jne.

Eturistiside on polven tärkeä tukirakenne ja sen repeäminen voi aiheuttaa polveen epävakausoireen. Mahdollinen kierukkavaurio tai nivelpinnan murtuma lisää epävakautta ja huonontaa polven toimintaa entisestään. Hoito jakautuu joko leikkaushoitoon tai ei-leikkaushoitoon. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti kokonaisuus huomioiden (harrastukset, ammatti, polven toiminta, liitännäisvammat, asiakkaan toiveet, ikä, nivelen kunto jne…)

Nivelkierukkavammat

Traumaattisten eli tapaturmaisten polven nivelkierukkavammojen esiintyvyys on n. 66 repeämää/100000 asukasta vuosittain. Aiemmin nivelkierukoiden merkitystä on väheksytty, mutta tutkimustulosten myötä olemme oppineet arvostamaan ja ymmärtämään tarkemmin niiden merkitystä polven biomekaniikalle ja toiminnalle. Nivelkierukat ovat polven toiminnalle tärkeitä, sillä ne toimivat mm. iskunvaimentimina, vakauttavat polvea ja voitelevat rustopintaa.

Traumaattinen kierukkavamma on tyypillisimmillään nuorella, alle 35-v urheiluvamman seurauksena veripolven saaneella henkilöllä, jolla ei ole ollut aiemmin vaivaa polvessaan. Mahdollisesti korjattava vaurio puoltaa leikkaushoitoa, esim. MRI-tutkimuksessa löytyvä kassinkahvarepeämä tai juurivaurio (root-vaurio).

Nuorten aktiivistaen ihmisten epävakaat kierukkavauriot hoidetaan yleensä leikkaushoidolla, jossa kierukkavaurio ommellaan takaisin paikalleen. Näin on mahdollista palauttaa kierukan biomekaaninen toiminta ja polven ennuste on siten parempi.

Polvilumpion sijoiltaanmeno

Vääntövamman seurauksena polvilumpio voi mennä sijoiltaan, jolloin polvilumpion muljahtaa pois reisiluussa kulkevasta urastaan ja polvi saattaa jäädä kivuliaaseen koukkuasentoon. Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen polvivamma nuorilla ihmisillä. Polvesta löytyy usein tutkimuksissa sijoiltaanmenoa edesauttavia tekijöitä kuten esim. korostunut pihtipolvisuus, huono lihastasapaino, huonosti kehittynyt polvilumpionivel tai yleinen nivelten löysyys.

Lumpion sijoiltaanmenon yhteydessä polveen syntyy polvilumpiota tukevan nivelsiteen (MPFL= mediaalinen patellofemoraalinen ligamentti) vaurio.  Liitännäisvammoina voi esiintyä polvilumpion tai reisiluun rustovaurio tai luurustoinen vaurio. Yleensä polvilumpion sijoiltaanmenoon liittyy polvinivelen täyttyminen verellä ja polvi tulee pinkeäksi ja huonoliikkeiseksi. Lumpion sijoiltaanmeno voi joskus erehdyttävästi matkia ACL-vammaa.

Diagnoosi varmistuu magneettitutkimuksella. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen leikkaushoitoa ei yleensä tarvita, ellei tilanteeseen liity korjausta vaativaa luurustoista vauriota tai muuta korjattavaa liitännäisvammaa. Suuri osa toipuu 1. sijoiltaanmenon jälkeen oireettomiksi konservatiivisella hoidolla. Mikäli sijoiltaanmenoon liittyy liitännäisvammoja, esiintyy epävakautta tai toistuvia sijoiltaanmenoja, tarvitaan yleensä leikkaushoitoa, joka suunnitellaan yksilöllisesti potilaskohtaisesti.

Sivusidevammat

Polven sivusiteet sijaitsevat sekä polven ulko- että sisälaidalla ja ne tukevat polvea sivusuunnassa. Tyyppivamma on polven vääntyminen sisäänpäin, jolloin sisäsivuside (MCL) vaurioituu joko osittain tai kokonaan. Näiden vammojen hoidossa käytetään tarvittaessa polvea tukevaa saranatukea, mutta yleensä ortoosia ei tarvita ja polvelle saa varata kivun sallimissa rajoissa heti alusta lähtien. Alkuvaiheen informointi on tärkeää. Myöhemmin aloitetaan fysioterapiaa polven liikealojen ja lihasvoiman palauttamiseksi. Sivusidevammojen hoitamisessa tarvitaan ajoittain kirurgiaa. Lähes aina sisäsivusidevamma kuitenkin paranee  konservatiivisella hoidolla, mutta ulkosivusidevamman (LCL) hoidossa tarvitaan useammin kirurgista korjausta jännesiirteellä.

Takaristisidevamma moninivelsidevamma

Takaristiside (PCL) on tärkeä ja vahva tukiside polvessa, jonka vauriot ovat selvästi harvinaisempia verrattuna eturistisiteeseen ja sisäsivusiteeseen. Takaristisiteen tehtävä on estää sääriluun liukuminen taaksepäin suhteessa reisiluuhun. PCL-vaurio voi oireilla esim. portaita tai jyrkkää mäkeä alaspäin kävellessä, jolloin polvessa voi tuntua liukumistunnetta. PCL voi parantua hyvin konservatiivisella hoidolla ja isoloidun PCL-vamman hoitolinja on monesti konservatiivinen. Konservatiivinen hoito tarkoittaa kuntouttavia lihasharjoitteita ja PCL-ortoosia, jossa säären takaosaa tuetaan eteenpäin. Näin PCL pääsisi paremmin paranemaan. Tukea käytetään yleensä 6 viikon ajan.

Moninivelsidevammassa polven kaksi tai useampia nivelsiteitä vaurioituu, lisäksi esiintyy kierukka- ja rustovaurioita. Nämä ovat monesti suurenergisiä vammoja, jotka voivat johtaa koko polvinivelen sijoiltaanmenoon. Moninivelsidevammat vaativat yleensä leikkaushoidon, joka on yleensä parasta ajoittaa 1-3 viikon kohdalle vammahetkestä.